Datakeskukset tarvitsevat sähköä ympäri vuorokauden. Jos sähkön kysyntä kasvaa tuotantoa nopeammin, seurauksena voi olla sähkön keskihinnan nousu ja nykyistä useampia kalliita tunteja. Kotitalous ei voi vaikuttaa valtakunnalliseen sähkönkulutukseen, mutta älykäs kotiakku voi auttaa siirtämään sähkön ostamista kalliilta tunneilta edullisemmille.
Datakeskusten sähkönkulutus voi kasvaa nopeasti
Suomi kiinnostaa datakeskusten sijoituspaikkana muun muassa viileän ilmaston, vakaan sähköverkon ja suhteellisen puhtaan sähköntuotannon ansiosta. Datakeskuksia ja muita suuria sähköä käyttäviä hankkeita onkin suunnitteilla eri puolille Suomea.
Fingridin mukaan liittymissopimuksen tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu lopullinen kokonaisteho oli elokuussa 2026 lähes viisi gigawattia. Kaikki ilmoitetut hankkeet eivät välttämättä toteudu täydessä laajuudessaan, ja niiden sähkönkulutus kasvaa yleensä vaiheittain useiden vuosien aikana.
Mittakaava on silti huomattava. Fingrid arvioi Suomen sähkönkulutuksen kasvavan nykyisestä alle 90 terawattitunnista noin 106–123 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Kasvua vauhdittavat datakeskusten lisäksi teollisuuden sähköistyminen, sähköinen lämmitys, liikenne sekä vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotanto.
Nordean laskelmassa sähkön keskihinta nousisi 31 prosenttia
Nordean ekonomisti Juho Kostiainen tarkasteli lokakuussa 2026 julkaistussa laskelmassa, miten datakeskukset voisivat vaikuttaa Suomen sähkömarkkinoihin.
Laskelmassa oletettiin, että datakeskukset käyttäisivät vuodessa noin 11 terawattituntia sähköä. Määrä vastaisi noin 13 prosenttia Suomen nykyisestä sähkönkulutuksesta.
Nordean todennäköisimpänä pitämässä skenaariossa tuulivoimaa rakennettaisiin lisää sen verran kuin sähkön markkinahinta tekee kannattavaksi. Tässä skenaariossa sähkön keskihinta nousisi nykyisestä noin 31 prosenttia. Nordean arvion mukaan sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittainen sähkölasku voisi kasvaa noin 390 euroa.
Kyse on kuitenkin laskennallisesta skenaariosta, ei varmuudella toteutuvasta ennusteesta. Lopulliseen hintavaikutukseen vaikuttavat muun muassa:
- kuinka moni suunnitelluista datakeskuksista todella toteutuu
- kuinka nopeasti uutta sähköntuotantoa rakennetaan
- miten sähkön siirtoverkkoa vahvistetaan
- kuinka paljon markkinoille syntyy uutta säätövoimaa ja sähkövarastoja
- pystyvätkö datakeskukset joustamaan kulutuksessaan
- millaisia sähkön tuotanto- ja tuontitilanteita tulevina vuosina koetaan
Miksi sähkön kysynnän kasvu voi nostaa hintaa?
Sähkön markkinahinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella. Kun kysyntä kasvaa, sähköä tarvitaan enemmän myös sellaisina tunteina, jolloin tuulivoimaa ja muuta edullista tuotantoa on vähän saatavilla.
Datakeskusten vaikutus poikkeaa esimerkiksi sähkökattiloista, joiden käyttöä voidaan usein vähentää sähkön ollessa kallista. Datakeskukset tarvitsevat lähtökohtaisesti tasaista ja erittäin toimintavarmaa sähkönsyöttöä vuorokauden ympäri.
Jos säästä riippumatonta tuotantoa, varastointia ja kulutusjoustoa ei rakenneta kysynnän mukana, erityisesti kylmien ja vähätuulisten jaksojen kalliit tunnit voivat yleistyä. Fingrid onkin korostanut, että tuuli- ja aurinkovoiman rinnalle tarvitaan lisää säätökykyistä sähköntuotantoa, sähkövarastoja, siirtokapasiteettia ja kulutusjoustoa.
Sähkövarastot soveltuvat erityisesti tuntien sisäisten ja vuorokauden mittaisten vaihteluiden tasaamiseen. Useita päiviä kestävissä niukkuustilanteissa tarvitaan niiden lisäksi muuta joustavaa tuotantoa ja toimivia sähkön siirtoyhteyksiä.
Kotiakku ei poista hinnannousua, mutta auttaa välttämään kalleimpia tunteja
Kotiakku ei pysäytä sähkön yleisen hintatason nousua eikä poista sähkölaskua. Sen avulla kotitalous voi kuitenkin vaikuttaa siihen, milloin sähköä ostetaan verkosta.
Älykäs kotiakku voidaan ladata automaattisesti silloin, kun pörssisähkö on edullista. Akkuun varastoitua energiaa käytetään myöhemmin, kun sähkön hinta nousee. Näin kodin tavallista sähkönkäyttöä ei tarvitse siirtää keskelle yötä tai ajoittaa käsin hinnan mukaan.
Kotiakun hyöty perustuu ennen kaikkea halpojen ja kalliiden tuntien väliseen hintaeroon. Jos sähkön keskihinta nousee mutta kaikkien tuntien hinnat pysyvät lähes samoina, akun tuoma hyöty ei välttämättä kasva merkittävästi. Jos datakeskusten lisäämä kulutus puolestaan kasvattaa hintavaihteluita ja kalliiden tuntien määrää, myös älykkään ohjauksen ja kotiakun merkitys kasvaa.
Aurinkopaneelit ja kotiakku täydentävät toisiaan
Aurinkopaneelien yhteydessä kotiakku varastoi päivällä tuotettua ylimääräistä aurinkosähköä myöhempää käyttöä varten. Sähkö voidaan käyttää esimerkiksi illalla, jolloin kodin kulutus on usein suurempaa ja aurinkopaneelien tuotanto vähäisempää.
Ilman akkua ylimääräinen aurinkosähkö myydään sähköverkkoon. Myöhemmin sähköä voidaan joutua ostamaan takaisin verkosta korkeammalla hinnalla. Akun avulla suurempi osa itse tuotetusta sähköstä voidaan käyttää omassa kodissa.
Kotiakku toimii myös syksyllä ja talvella, vaikka aurinkopaneelien tuotanto olisi vähäistä. Tällöin akkua voidaan ladata sähköverkosta vuorokauden edullisimpina tunteina ja purkaa kodin käyttöön hintojen noustessa.
Elisa Kotiakku optimoi sähkön käyttöä automaattisesti
Lvienergia Oy tarjoaa Elisa Kotiakku -ratkaisuja, jotka ohjaavat akun lataamista ja purkamista automaattisesti sähkön hinnan, kodin kulutuksen ja mahdollisen aurinkopaneelijärjestelmän tuotannon perusteella.
Kotiakun toimintaa voi seurata mobiilisovelluksesta. Sovelluksesta näkee esimerkiksi kodin energiankulutuksen, aurinkopaneelien tuotannon, akun varaustason ja kertyneet säästöt.
Elisa Kotiakku voi osallistua myös sähköverkon tasapainottamiseen Elisan Akkureservin kautta. Tästä akun omistaja voi saada kulloinkin määräytyvää reservikorvausta. Erillisellä varavoimaratkaisulla akku voi lisäksi pitää kodin tärkeimpiä sähkölaitteita toiminnassa sähkökatkon aikana.
Kannattaako kotiakku hankkia datakeskusten vuoksi?
Pelkästään datakeskushankkeiden perusteella kotiakun hankintapäätöstä ei kannata tehdä. Niiden vaikutus sähkön hintaan riippuu monesta tekijästä ja toteutuu todennäköisesti vaiheittain useiden vuosien aikana.
Kotiakkua kannattaa tarkastella osana kodin koko energiajärjestelmää. Kannattavuuteen vaikuttavat muun muassa:
- kodin vuosittainen sähkönkulutus
- sähkösopimuksen tyyppi
- vuorokauden sisäiset hintaerot
- lämmitysmuoto
- mahdolliset aurinkopaneelit
- akun koko ja hankintahinta
- älykkään ohjauksen toiminta
- mahdollinen reservikorvaus
Sähkölämmitteisessä omakotitalossa kulutus ja mahdollisuus hyödyntää akkua ovat yleensä suurempia kuin vähän sähköä käyttävässä kodissa. Jokainen kohde kannattaa siksi arvioida erikseen.
Lvienergia Oy kotiakun säästölaskurilla voi arvioida suuntaa antavasti sopivaa akkukokoa, mahdollisia säästöjä ja investoinnin takaisinmaksuaikaa.
Sähkömarkkina muuttuu, mutta omaan kulutukseen voi vaikuttaa
Datakeskukset ovat Suomelle merkittäviä investointeja, mutta niiden sähkönkulutus asettaa uusia vaatimuksia sähköntuotannolle ja sähköverkolle. Jos tuotanto, siirtokapasiteetti ja joustavat ratkaisut eivät kasva kulutuksen mukana, sähkön keskihinta ja kalliiden tuntien määrä voivat lisääntyä.
Kotitalous ei voi hallita sähkömarkkinoiden kehitystä. Se voi kuitenkin vähentää altistumistaan kalleimmille tunneille hyödyntämällä aurinkopaneeleita, älykästä ohjausta ja oikein mitoitettua kotiakkua.
Lvienergia Oy auttaa mitoittamaan kotiakun kodin todellisen sähkönkulutuksen ja nykyisen energiajärjestelmän perusteella. Maksuttomassa kartoituksessa selvitetään kohteeseen sopiva ratkaisu ja laaditaan arvio sen mahdollisista säästöistä.